Kun nyt kerran lähdettiin päivittämään, niin päivitetään nyt sitten tämäkin. Ainakin viisi vuotta sitten haaveilin tekeväni vanhemmilleni makuuhuoneeseen päiväpeiton tilkuista. Otin mitat, suunnittelin kuvion ja ostin tarvittaman määrän tilkkukankaita. No, sitten tapahtui klassinen takaisku.. innostus hiipui. Joka joulu siitä saakka olen ennen joulua kaivanut tilkut esiin, pyöritellyt niitä käsissäni ja miettinyt, että josko nyt saisin jotain aikaiseksi. Vanhempani ovat sen jälkeen sekä muuttaneet sänkyä, että huoneen värimaailmaa. Uuteen (isompaan) sänkyyn ja punertavaan värimaailmaan keltaisen vihreät tilkkuni eivät oikein sopineet. Kankaan määräkin aivan liian vähäinen.
Sitten sain idean tehdä peitto mökille. Väritys on juuri oikea ja sänkykin pienempi. Peitto ei tullut koskaan valmiiksi, koska joku idiootti ei osannut laskea vanukankaan menekkiä oikein. Hyvä Eppu! Tässä on nyt kuitenkin päiväpeiton valmis kuvio-osa. Peittoon tuli ympärille vielä beige reunus. Reunuksen sain ommeltua kiinni, mutta äiti saa vielä päättää sen tarkat mitat. Sitten käyn ostamassa lisää vanua ja viimeistelen peiton. Onneksi mökkikauteen on vielä matkaa.
Näin massiivista tilkkutyöt en olekaan ennen tehnyt (enkä vähään aikaan teekään). Pienen yksiöni lattia oli viikkokausia tilkuilla peitetty. Liikkuminen oli vähän hankalaa ja imuroinnin jätin kokonaan väliin. Kuviosta tuli oikein kaunis ja raikas. Beigen reunksen saatan vielä vaihtaa. Riippuu äidistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti